Olihan se aika minunkin testata tätä. Mielessä on ollut pitkään, mutta ei ole ollut sopivaa tilaisuutta. Siskon lapsen 1v.synttäri on tulossa viikonloppuna ja koska minut on "palkattu" kakkumestariksi, ajattelin kokeilla Marien vinkkejä MMF perhosista.

Näillä välineillä laitoin homman käyntiin. Koska en tarvitse tuota taikinaa niin paljon, puolitin Marien ilmoittaman ohjeen. Tähän laitoin siis kaksi tuollaista pussia vaahtokarkkeja sekä muutaman kolmannesta. Pussit olivat painoltaan 90g. Joukkoon vajaa ruokalusikallinen vettä ja sitten vaan mikrossa sulattamaan. Sulattelin vaahtokarkkeja pienissä pätkissä kokoajan sekoittaen, eikä kovin kauan kyllä kestänyt, kun oli ihan tahmeeta ja sulaa. Tomusokeria meni melkein kokonaan tuo 300g paketti.

Ohje:

Lisää kulhoon vaahtokarkit ja vesitilkka (vajaa ruokalusikallinen) Sulata vaahtokarkit  kuumennusta kestävässä astiassa. Sivele kulhon reunat ruokaöljyllä, niin ei tartu niin kiinni (unohdin itse kyllä tehdän tämän)

Sihtaa n. puolet tomusokerista astiaan ja tee sokerista kuoppa. Kumoa sulaneet vaahtokarkit kuoppaan ja vaivaa sokeria taikinaan. Lisää vähitellen tomusokeria, kunnes seos on tasaista ja sileää sekä irtoaa kulhon reunoista. Kääri taikina kaksinkertaiseen kelmuun ja anna seistä huoneen lämmössä mielellään seuraavaan päivään.

Kun alat tehdä hahmoja taikinasta, pehmitä sitä n. 20 sekunnin ajan mikrossa. Lisää sihdattua tomusokeria jos taikina menee tahmeaksi. Taikina säilyy muovitettuna muutaman viikon.

Halusin saada tulevista perhosista vaaleanpunaisia, mutta koska minulla ei ole punaista elintarvikeväriä (enkä haluaisi ostaa, ennen kuin saan tilattua niitä Americolorin värejä) ajattelin kokeilla mansikkatomusokerilla tätä hommaa.

Nuo väiski vaahtokarit ovat tällaisia hyvin kirjavia. Sulanut seos oli jokseenkin hassunväristä, sillä tuo vihreä aika pitkälti puski esiin. Ei siis mitää kaunista. On kuitenkin tuo mansikkainen tomusokeri jotain saanut aikaan, sillä punertavaa tuo taikina tuolla kelmun sisällä tällähetkellä on.

Tässä vaiheessa siis nyt mennään. Jatkan lisää, kunhan olen päässyt jatkamaan projektiani. Uskoisin, että punainen väri vielä korostuu, kun menen perhosten pintaa kostuttamaan. Jäädään jännäilemään lopputulosta